Villaa ja saippuaa..ahaa!

Tänään lutrasimme vedellä ja saippualla, se oli mukavaa! Katsoimme videon huovutuksesta aamupiirissä, ja  kaikki 19 lasta pääsi hommiin!

Osa lapsista teki tasohuovutusta altaissa, osa huovutti palloja ja pari lasta kokeili huovuttaa muoteissa.

Monenlaisia oli lasten kommentit, ja kärsivällisyys oli koetuksella, mutta kuitenkin valmista alkoi tulla.

Projekti jatkuu viikonlopun jälkeen, ja huopalevyistä leikkaamme ja askartelemme vielä jotain..

Lapset arvioivat projektia

Keskustelimme lasten kanssa Vuorenpeikko ja paimentyttö -projektista päiväpiirissä.

Lapset pohtivat, mikä oli ollut mukavaa ja mikä oli ollut pelottavaa:

- peikkojahti -leikki oli kiva

         - vuorenpeikko yritti napata miut, se oli kivaa

         - kun juostiin karkuun peikkoa, se oli kivaa ja vähän jännittävää

         - kun matkittiin peikkoa peikkojumpassa oli kivaa

         - mie juoksin nopeasti kun halusin suojaan

- oli hassua kun peikolta katosi silmälasit

- se peikko tömisteli kauheesti

- oli vähän pelottavaa, mutta aikuinen auttoi, sitten ei pelottanut

- hauskaa, kun sisilisko tuli pelastamaan sen tytön

- oli kiva tehdä taikasauvoja

- oli kiva etsiä hohkakiviä, ja saatiin ne heijastimet

- pelastettiin taikasauvoilla se tyttö

Lapset veivät taikasauvat kotiin. Mitä he olivat niillä tehneet kotona? 

- mie annoin iskälle (tyttö)

- mie en oo vielä leikkinyt sillä (tyttö)

- leikin kotona sillä samaa satua (tyttö)

- kotona tein oman näytelmän ja toisen taikasauvan, sitten leikin (poika)

Tarkemmin leikkejään kuvasi kaksi poikaa:

- siskon kanssa leikittiin, toisella oli taikasauva ja toisella ninja-miekka. Oltiin hyvis ja pahis. Miulla oli miekka. Ja sitten meillä oli vielä kiikarit. Taikasauvalla taiottiin lumottuja. Miekka hävisi taikasauvalle.

- äidin kanssa leikittiin. Äiti oli noita ja sillä taikasauva. Mie oli ninja. Noita kirosi sillä taikasauvalla ninja-miekat. Ninja-miekan voima lyö noidan paloiksi.

Kyllä myö voitaisiin uudestaan vielä tuota satua esittää..oli se kivaa! - totesivat jotkut lapset.

Vuorenpeikko tuli, lapset pelastivat paimentytön

5.11.2015 lastentarhanopettajaopiskelijat tulivat meille Vuorenpeikon ja paimentytön kanssa.

Aamupiirissä kerroin lapsille aamupäivän tapahtumista, jaoimme ryhmän kolmeen pienryhmään sekä muistelimme vielä yhdessä tuota satua. Satu oli jännittavä ja pelottavakin joidenkin mielestä. Sovimme, että aikuinen on lähellä, jos pelottaa tai jännittää. Siis rohkeasti kohti uusia elämyksiä!

Aluksi kokoonnuimme saliin, jossa satunäytelmä alkoi. Mutta voi ihme! Paimentyttö jäi Vuorenpeikon vangiksi. Lasten pitäisi lähteä sisiliskojen mukaan auttamaan Paimentytön pelastamisessa. Kaikki askartelivat taikasauvat, opettelivat taikalorun ja -laulun, leikkivät silmälasinsa kadottaneen Vuorenpeikon metsässä sekä  etsivät pimeässä luolassa aarteita.

Lopuksi kaikki kokoonnuimme saliin yhdessä taikasauvojen avulla Paimentyttöä pelastamaan - ja sehän onnistui! Taikasauvat toimivat.

Loppu hyvin, kaikki hyvin!

- tää on erilainen kuin siun satu, sanoi joku kesken näytelmän. Totta, satua oli muokattu näytelmäksi.

- muin taikasauva on nyt ladattu 

- oli kivaa

- saanko viedä taikasauvan kotiin? Saanhan!  - saathan toki.

Sadun maailma innosti lapsia. Ruokalassa juttua riitti:

- mie tiijän että ninjoja ei oo täällä... 

Niin, ei ne ole totta. Sanoin minä..

- onpas! Kuule on niitä. Niitä on niiden ninjamaailmassa. Ninjamaailma ei ole tämä maailma.

Aha, totesin..

- niin, on kato kuule muita maailmoita, missä on kaikenlaista

Nyt päätin ollakin hiljaa ja syödä näkkärini loppuun. Enpä tuohon nyt osannut mitään vastata.

Keskustelu ympärilläni siirtyi muiden maailmoiden tapahtumiin, joista minä olin nyt "ihan pihalla".

Päivälevolla ehdotin, jos lukisin vielä kerran tuon saman sadun.

- ei nyt, se oli pelottava. 

Sanoi se poika, jonka taikasauva oli ladattu täyteen taikavoimaa...siis hän tahtoi todellakin saavuttaa onnellisen lopun, päästä jännityksestä.

Anni Swan: Vuorenpeikko ja paimentyttö

Olimme sopineet Itä-Suomen yliopiston lastentarhanopettajakoulutuksen kanssa yhteistyöstä metsä-aiheen käsittelystä draaman ja lastenkirjallisuuden kautta. 

Lastentarhanopettajakoulutuksen 1.vuosikurssi valmistaisi opintoihinsa liittyen projektin Anni Swanin sadusta Vuorenpeikko ja paimentyttö.

Opiskelijat tutustuivat tiloihin ja materiaaleihin ennakolta huolellisesti, sekä olivat minuun sähköpostitse yhteydessä suunnitellessaan projektia. Minä puolestani luin Annin Swanin satuja itse sekä tutuistuin taitoihin lukemalla Sirpa Kivilaakson kirjan Lumometsän syli. http://www.sirpakivilaakso.fi/lumometsansyli.html

http://www.lily.fi/blogit/kaikkea-kirjasta/vuorenpeikko-ja-paimentytto

Lapsille luin sadun ennen opiskelijoiden projektia.

Projektissa tarvittavat kepit taikasauvojen valmistamista varten olimme keränneet metsäretkellä lokakuussa. Lapset tiesivät, että he tulevat tekemään kepeistä taikasauvoja. 

**********

Mielenkiintoista omalta kannaltani tässä satuprojektissa on myös se, että muistan pari vuotta sitten lukeneeni myös elämänkertateoksen Hellevi Arjava: Swanin tytöt (2007), mikä myös valottaa omaa näkemystäni kirjailijasta.

http://www.adlibris.com/fi/kirja/swanin-tytot-9789513138332

http://sarankirjat.blogspot.fi/2010/10/swanin-mustat-joutsenet.html

Metsässä oli Pirtti ja Lumikki sekä seitsemän kääpiötä

Leikitäänkö satuja? Mitä sadun metsässä tapahtuu?

Luimme kahdessa ryhmässä eri satuja. 

Toisessa ryhmässä luettiin satua nimeltä Pirtti, jossa metsän keskellä olevaan pirttiin muuttaa asumaan erilaisia metsän eläimiä. Lopulta pirtti on niin ahdas, että se hajoaa. Eläimet kuitenkin yhdessä korjaavat siitä entistä ehomman. Tätä satua leikittiin patjahuoneessa, jossa palapatjoista helposti rakentui pirtti. Toisena päivänä sama ryhmä leikki satua pöytäteatterinukeilla ja esitti sen muulle ryhmälle. Esitys tietysti kuvattiin ja jaettiin vanhemmille.

Toisena satuna oli Lumikki ja seitsemän kääpiötä. Tätä satua leikimme roolivaatteiden ja muun rekvisiitan avulla. Aikuinen toimi sadussa kertojana. Tämäkin satu esitettiin toisille ja kuvattiin.

Lopuksi keskustelimme lasten kanssa, miten sadusta tuli leikki, ja leikki on oikeastaan sama asia kuin näytelmä...."niin se vaikka pikku kakkosessa" - totesi joku lapsista. Niinhän se on!

Mutta entäs piirretyt ohjelmat?....ehkä sitäkin arvoitusta vielä yritämme selvittää animaation avulla jossain vaiheessa...

Lumikki kerää kukkia metsässä

Lokakuussa 2015

Retkeilyä ja leikkiä metsässä jatkoimme lokakuussakin. Keräilimme myös lehtiä, keppejä, ja oksia. Urheilukentän läheisyydessä oli tehty metsätöitä, joten sieltä löysimme kantojen kappaleita ja muuta mielenkiintoista. 

Tässä on meidän syysasetelma. Seinällä on prässätyistä puun lehdistä sommiteltuja ja piirrettyjä eläimiä ja mielikuvitushahmoja.

Metsämuseo Lusto 8.10.2015

Taas olimme lähdössä retkelle! Nyt menemmekin Punkaharjulle Metsämuseo Lustoon. "Hieno juttu!" -tuumasivat monet vanhemmat. "Sehän on kiva paikka lapsille!" - ja niin olikin!

Kuvasin retken iPadilla, kokosin kuvat iMoviella elokuvaksi, jonka äänitimme lasten kanssa. Lapset kertoivat vuorotellen kuvista muistellen samalla retken kokemuksia. Elokuvan katsoimme vielä yhdessä, sen linkin jaoin lasten vanhemmille.

Kirjastoretkellä 18.9.2015

Eräänä perjantaina olimme sopineet retken kaupungin kirjastoon. Meille oli siellä luvassa opastettu Kirjaleikki. 

Kirjaleikissä lapsia opastettiin kirjojen käsittelyssä. He saivat olla kirjajunan vaunuja, jotka pysähtyivät eri pysäkeille, eri kirjojen hyllyille. Oli kuvakirjat, laulukirjat, runokirjat, satukirjat, helppolukuiset kirjat ja sarjakuvat. Harjoittelimme vielä lainausautomaatin käyttöä sekä kirjojen palauttamista. 

Joillakin lapsilla oli omia kirjastokortteja mukana, joten he lainasivat kirjoja kotona luettaviksi. Toiset saivat valikoida kirjoja päiväkotiin. Minä etsin metsä-aiheisia kuva-, tieto- ja satukirjoja luontoteemaamme liittyen.

Anni Swanin satuja käsittelemme myöhemmin syksyllä Itä-Suomen yliopiston lastentarhanopettajakoulutuksen opiskelijoiden avustuksella..

Tärkeintä on leikki!

Metsässä oli lasten mielestä mukavaa tehdä pieniä 'tehtäviä' ja leikkiä sekä syödä eväitä.

Tietenkin kuvasimme iPadeilla mielenkiintoisia kohteita..

Puulajeja tunnistettiin vaikkapa juoksuleikin avulla...

http://youtu.be/Dd4au4cwbHU

Syyskuu sujahti

Syyskuu sujahti lasten kanssa sukkelaan. Metsässä kävimme viikoittain leikkimässä ja keräilemässä erilaista askartelumateriaalia.

Koivun lehtien värien muuttumista tutkimme myös KeepLoopilla.