Mitä metsäkauris syö?

Keskiviikkona 18.2.2015 keräsimme vanhoja luontolehtiä, joista aloimme etsiä kuvia metsäkauriista. Eläinkirjoista ja internetistä myös haettiin tietoa.

Täytyy kuitenkin vielä miettiä löytytisikö joku asiantuntija kertomaan meille metsäkauriista. 

Lasten isovanhempien vierailupäivänäkin 20.2.2015 riistakameraa yhdessä heidän kanssaa tutkittiin, ja mielipiteet jakautuivat metsäkauriin ja valkohäntäpeuran kesken. 

Lasten isovanhemmat kiittelivät, että tutustumme lasten kanssa monipuolisesti luontoon.

Mitä riistakamerasta näkyy?

Muistelimme maanantaina 16.2.2015 lasten kanssa retkeä Kosolaan kuvien ja videoiden avulla. Paljon oli tullut uusia kokemuksia ja muistoja: lumileikit, riistakamera, jäljet lumessa, orava, kopterikamera, nuotiomakkarat...Ja jokaisella oli jotain kerrottavaa uusista luontohavainnoista kotipihalla tai päiväkotimatkalla.

Tutkitaanpa yhdessä mitä riistakamera on metsässä kuvannut.

Siellä on jotain!

Bambi! Sanoi joku. Mikä se on? 

Tutkimme kuvia internetistä metsästäjäliiton sivuilta http://www.metsastajaliitto.fi/node/95 .

Lapset päättelivät tuon eläimen kuuluvan hirvieläimiin, mutta onko se metsäkauris vai valkohäntapeura?

Lopulta kuvien vertailun perusteella lapset tulivat siihen tulokseen, että se on metsäkauris, koska sillä on pieni ja kapea hänta ja vähemmän valkoista karvaa mahan alla kuin valkohäntäpeuralla. 

Se on metsäkauris. Vai onko?

Retki Kosolaan riistakameraa asentamaan 10.2.2015

Ennen joulua tontturetkillä nähty lumikko herätti lapsissa ajatuksen robottikamerasta metsässä. 

"Jos sinne metsään voisi laittaa robottikameran, niin sitten lumikon voisi nähdä useammin." mietti joku lapsista. 

Tuohon ajatukseen päätimme tarttua. Itä-Suomen yliopiston OpenMetsä -hankkeen avulla saimme mahdollisuuden riistakameran asentamiseen metsään. Erään lapsen isä lähti kanssamme ajatusta toteuttamaan. Heidän mailleen Savonlinnan Kosolaan teimme retken 10.2.2015.

Retkelle lähtivät myös mukaan Vekara-ryhmän lapset ja aikuiset.

Tiistaina 10.2.2015 klo 8.30 bussi tuli päiväkodilta hakemaan yhteensä 50 lasta ja aikuista. Eväät lämpöpakeissa oli myös lastattu mukaan. Perillä meitä oli vastassa maanomistaja, joka toivotti meidät kodalla tervetulleeksi ja kertoili mitä eläimiä oli itse nähnyt tuolla alueella. Meidät otettiin todella lämpimästi vastaan, kota oli lämmin ja pihalla oli nuotio valmiina makkaranpaistoon sekä kulkureittejä oli etukäteen tampattu. Lunta oli paljon, sää oli keväisen aurinkoinen ja leuto, vaikka oltiin keskellä talvea.

Riistakameran asennuksessa huolehtivat yliopistolta Miikka Eriksson ja Petteri Vanninen. Kamera kiinnitettiin erään hirvien nuolukiven läheisyyteen puun runkoon. Ja kameraa tietysti kokeiltiin; lapset hyppivät jäniksinä kameran edessä - toimi se!

Petteri Vanninen kuvasi vielä retkiporukkaa kopterikameralla. Sekös olikin mielenkiintoinen vehje.

Vintiöt jäivät kuvailemaan iPadeilla metsää sekä leikkimään metsässä ja lumessa. Lapset näyttivät viihtyvän. Sitten siirryttiin nuotiolle makkaran paistoon ja eväitä syömään.

Linja-auto juuttui kääntöpaikalla lumihankeen, mutta se vedettiin traktorilla pois, ja päiväkotimatka voi alkaa. Lahjaksi lapset saivat vielä hirvi-heijastimet ja aikuiset leivinpaperia. Kiitos paljon!

Monta kokemusta oli tästä päivästä lapsilla kotiin kerrottavana. Jännityksellä alamme nyt  päiväkodissa ja lasten kodeissa seuraamaan, mitä eläimiä riistakamerassa näkyy. Riistakamerasta on linkki blogiin, johon kamaran kuvat tallentuvat. Blogiosoite on myös kaikkien lasten vanhemmille ilmoitettu.

Blogiosoite riistakameran seuraamiseen on http://openmetsakosola.blogspot.fi/

Kopterikameran kuvaa lintuperspektiivistä:

http://youtu.be/9yI5Elj5T8E

http://www.openmetsa.fi/wiki/index.php/Hankeinfo

Jäniksen jälkiä

Luontotarinoiden innoittamana lapset kiinnostuivat itsekin enemmän havainnoimaan luontoa. Usein aamupiirissä kerrottiin, mitä jälkiä oli pihalla näkynyt tai mitä eläimiä oli nähnyt. Jäniksen jälkiä tuntui olevan kaikkialla.

Tutkimme internetistä ja luontokirjoista tietoa metsäjäniksestä, piirsimme jäniksen jälkiä ja musiikissa teimme jäniksen jäljistä rytmin. Laulun Jänis ja pakkanen rytmitimme näin: käsillä taputus reisiin (=) ja 2 taputusta ( - - ) käsillä yhteen   = - - = - - = - - = - - = - - = - - =

Lauloimme ja leikimme myös Jänis istui maassa -laululeikkiä, johon askartelimme myös omat pupupäähineet leikaten ja liimaten. Tupsuhännätkin tehdään vielä askartelemalla.

Hiihtoretkillä läheisessä maastossa lapset tekivät myös paljon havaintoja jäniksen jäljistä. Kerran oli jänis jopa kakkinut ladulle!

 

Tammikuu 2015

Esikoulu alkoi taas joululoman jälkeen 12.1.2015. Heti aloitimme käymällä 5 kertaa uimahallissa uimakoulussa. Samalla aloimme lukea kirjaa Hautala, H., Parkkinen, J. (1984) Oravanpoika, jossa kerrottiin pienen oravanpojan seikkailuista ja eri eläinten kohtaamisista metsässä. Lapset innostuivat luontotarinoista ja kertoilivat omia havaintojaan kotipihoilta.