perjantai 18. joulukuuta 2015

Tonttushow

Ennen joululomaa viimeisten päivien yhteiseksi iloksi ja riemastukseksi löysin sovelluksen:

ElfYourself by Office Depot, Inc. tekijänä Magic Mirror LLC
https://appsto.re/fi/9GaUI.i





Teimme sillä lasten kanssa ryhmän oman tonttushown lasten toiveiden mukaan. Vanhemmille piti linkki jakaa heti, ja päiväkodin yhteisen lauluhetken loppuhuipennuksena esittää kaikille....ja sitten vielä kaikki mukaan tanssimaan.

Ilosta ja rentouttavaa joulun aikaa kaikille!








keskiviikko 16. joulukuuta 2015

Tonttupajoissa touhuttiin!

Päiväkodin ja koulun esi- ja alkuopetuksen joulupajoissa oli vilskettä ja vilinää. Yhteensä noin 120 lasta pyöri 6 eri työpajassa 6 ryhmässä aamupäivän aikana, oli jumpaa, askartelua ja musiikkia.

Askartelupajassa numero 2 oli tehtävänä avata iPadilla QR-koodi, jossa oli linkki askarteluohjeeseen. 
Hienosti lapset toimivat, ja pian olivatkin tontut valmiina. 
Monien mielestä oli kiva ja helppo juttu, muutama lapsi koki video-ohjeen vaikeasti seurattavaksi.








maanantai 14. joulukuuta 2015

Tehtiinpä tehtäviä!

Kynätehtäviä, jäljennä mallin mukaan:

Upeaa! 
Tuota ennen pelasimme mm.  sovellusta:

Mosaic – classic board game with colorful pins tekijänä PopAppFactory
https://appsto.re/fi/jiEgz.i



...siitä on ollut apua.


keskiviikko 9. joulukuuta 2015

Joulupajan valmistelua

16.12.2015 järjestämme esi- ja alkuopetuksen yhteisen joulupajapäivän. Noin 120 lasta pyörii aamupäivän aikana musiikki-, liikunta- ja askartelupajoissa.
Meidän ryhmän tiloissa on askartelupaja.
Lasten kanssa valmistimme pajaan askarteluohjeen, joka avautuu QR-koodin takaa.
Pöytiin jaetaan askartelutarvikkeita, iPadit ja tulostettu QR-koodi, siitä sitten vaan tekemään!





Itä-Suomen yliopistolla Lastenkonferenssissa 9.12.2015

OpenMetsä -hankkeen Lastenkonferenssissa kävimme esittämässä oman satuseikkailu-koosteemme.
Satuseikkalupäivän kuvista kokosimme videon, johon lapset äänittivät päivän kokemuksiaan. 
Konferenssi-esityksen lopuksi lapset lauloivat sisiliskoiksi pukeituneiden lastentarhanopettajaopiskelijoiden kanssa satuseikkailussa opetellun Peltirännin peikkopoika -laulu.

Hieno päivä, upeita esityksiä 1 -13-vuotiailta tutkijoilta!



lauantai 5. joulukuuta 2015

Kuvataan, osa 2

30.11.2015 lumettomassa maisemassa pienryhmissä tonttutemppujen suunnittelua, toteutusta ja kuvaamista;
--> vuorovaikutustaitoja, toiminnan suunnittelua, luovuutta, motoriikkaa, visuaalista hahmottamista.



Joku kasvikin vielä löytyi.


Kuvataan, osa 1




"Mie otan miun rakennuksesta kuva, kun haluan näyttää sen iskälle!"
Kylla lapset osaa hyödyntää uutta teknologiaa omiin tarpeisiinsa päiväkodissa!





perjantai 4. joulukuuta 2015

Tonttujoukko silloin varpahillaan..

Illalla 2.12. kokoonnuimme yhteiseen tonttujuhlaan. 
Ilmassa oli jännitystä ja kihinää...kohta näytetään äidille ja isällekin miten olemme juhlaan valmistautuneet...

Hienosti lapset leikkivät, lauloivat ja loruttelivat yhdessä. Tunnelmallinen pieni juhla perinteisiä tonttuleikkä leikkien.

Tonttuja ja tonttutemppuja


- Kyllä ne tontut ovat jo lähteneet liikkeelle!
- höpö höpö ja huomenna lisää!
- kyllä mie näin niitä! Kyllä!

Lähdetään sitten vähän retkelle. IPadit ja piparkakkuja reppuun mukaan - ja sitten menoksi!
Lapset tekivät pienryhmissä metsässä tonttutemppuja ja kuvasivat sekä videoivat niitä.
Piparkakut maisteltiin ennen poislähtöä, mutta...
.....sitten löytyi jotain...
- ystävämme Metsä-Mörri oli löytänyt jotain! Tonttulakki!!
- on se totta! Joulu tulee ja tontut ovat lähteneet hiippailemaan.


Joulu tulla jollottaa..

Jouluvalmistelut aloitimme piparkakkujen leipomisella. Lapset häärivät tonttulakit ja pikkukaulimet viuhuen. 
Joku lapsista kyseli, miksi kukaan ei nyt kuvaa? Täytyy hakea iPadit. Kaksi innokasta valokuvaajaa löytyikin heti. 
Piparitkin tulivat valmiiksi tuota pikaa. Monta pellillistä tuoksuvia leivonnaisia, joita maistelimme heti ruuan jälkeen yhdessä. Hmm..hyviä!


perjantai 13. marraskuuta 2015

Villaa ja saippuaa..ahaa!

Tänään lutrasimme vedellä ja saippualla, se oli mukavaa! Katsoimme videon huovutuksesta aamupiirissä, ja  kaikki 19 lasta pääsi hommiin!
Osa lapsista teki tasohuovutusta altaissa, osa huovutti palloja ja pari lasta kokeili huovuttaa muoteissa.

Monenlaisia oli lasten kommentit, ja kärsivällisyys oli koetuksella, mutta kuitenkin valmista alkoi tulla.
Projekti jatkuu viikonlopun jälkeen, ja huopalevyistä leikkaamme ja askartelemme vielä jotain..



maanantai 9. marraskuuta 2015

Lapset arvioivat projektia

Keskustelimme lasten kanssa Vuorenpeikko ja paimentyttö -projektista päiväpiirissä.

Lapset pohtivat, mikä oli ollut mukavaa ja mikä oli ollut pelottavaa:
- peikkojahti -leikki oli kiva
         - vuorenpeikko yritti napata miut, se oli kivaa
         - kun juostiin karkuun peikkoa, se oli kivaa ja vähän jännittävää
         - kun matkittiin peikkoa peikkojumpassa oli kivaa
         - mie juoksin nopeasti kun halusin suojaan
- oli hassua kun peikolta katosi silmälasit
- se peikko tömisteli kauheesti
- oli vähän pelottavaa, mutta aikuinen auttoi, sitten ei pelottanut
- hauskaa, kun sisilisko tuli pelastamaan sen tytön
- oli kiva tehdä taikasauvoja
- oli kiva etsiä hohkakiviä, ja saatiin ne heijastimet
- pelastettiin taikasauvoilla se tyttö

Lapset veivät taikasauvat kotiin. Mitä he olivat niillä tehneet kotona? 

- mie annoin iskälle (tyttö)
- mie en oo vielä leikkinyt sillä (tyttö)
- leikin kotona sillä samaa satua (tyttö)
- kotona tein oman näytelmän ja toisen taikasauvan, sitten leikin (poika)

Tarkemmin leikkejään kuvasi kaksi poikaa:
- siskon kanssa leikittiin, toisella oli taikasauva ja toisella ninja-miekka. Oltiin hyvis ja pahis. Miulla oli miekka. Ja sitten meillä oli vielä kiikarit. Taikasauvalla taiottiin lumottuja. Miekka hävisi taikasauvalle.
- äidin kanssa leikittiin. Äiti oli noita ja sillä taikasauva. Mie oli ninja. Noita kirosi sillä taikasauvalla ninja-miekat. Ninja-miekan voima lyö noidan paloiksi.

Kyllä myö voitaisiin uudestaan vielä tuota satua esittää..oli se kivaa! - totesivat jotkut lapset.





torstai 5. marraskuuta 2015

Vuorenpeikko tuli, lapset pelastivat paimentytön


5.11.2015 lastentarhanopettajaopiskelijat tulivat meille Vuorenpeikon ja paimentytön kanssa.
Aamupiirissä kerroin lapsille aamupäivän tapahtumista, jaoimme ryhmän kolmeen pienryhmään sekä muistelimme vielä yhdessä tuota satua. Satu oli jännittavä ja pelottavakin joidenkin mielestä. Sovimme, että aikuinen on lähellä, jos pelottaa tai jännittää. Siis rohkeasti kohti uusia elämyksiä!

Aluksi kokoonnuimme saliin, jossa satunäytelmä alkoi. Mutta voi ihme! Paimentyttö jäi Vuorenpeikon vangiksi. Lasten pitäisi lähteä sisiliskojen mukaan auttamaan Paimentytön pelastamisessa. Kaikki askartelivat taikasauvat, opettelivat taikalorun ja -laulun, leikkivät silmälasinsa kadottaneen Vuorenpeikon metsässä sekä  etsivät pimeässä luolassa aarteita.
Lopuksi kaikki kokoonnuimme saliin yhdessä taikasauvojen avulla Paimentyttöä pelastamaan - ja sehän onnistui! Taikasauvat toimivat.
Loppu hyvin, kaikki hyvin!

- tää on erilainen kuin siun satu, sanoi joku kesken näytelmän. Totta, satua oli muokattu näytelmäksi.
- muin taikasauva on nyt ladattu 
- oli kivaa
- saanko viedä taikasauvan kotiin? Saanhan!  - saathan toki.

Sadun maailma innosti lapsia. Ruokalassa juttua riitti:
- mie tiijän että ninjoja ei oo täällä... 
Niin, ei ne ole totta. Sanoin minä..
- onpas! Kuule on niitä. Niitä on niiden ninjamaailmassa. Ninjamaailma ei ole tämä maailma.
Aha, totesin..
- niin, on kato kuule muita maailmoita, missä on kaikenlaista
Nyt päätin ollakin hiljaa ja syödä näkkärini loppuun. Enpä tuohon nyt osannut mitään vastata.
Keskustelu ympärilläni siirtyi muiden maailmoiden tapahtumiin, joista minä olin nyt "ihan pihalla".

Päivälevolla ehdotin, jos lukisin vielä kerran tuon saman sadun.
- ei nyt, se oli pelottava. 
Sanoi se poika, jonka taikasauva oli ladattu täyteen taikavoimaa...siis hän tahtoi todellakin saavuttaa onnellisen lopun, päästä jännityksestä.


Anni Swan: Vuorenpeikko ja paimentyttö

Olimme sopineet Itä-Suomen yliopiston lastentarhanopettajakoulutuksen kanssa yhteistyöstä metsä-aiheen käsittelystä draaman ja lastenkirjallisuuden kautta. 
Lastentarhanopettajakoulutuksen 1.vuosikurssi valmistaisi opintoihinsa liittyen projektin Anni Swanin sadusta Vuorenpeikko ja paimentyttö.
Opiskelijat tutustuivat tiloihin ja materiaaleihin ennakolta huolellisesti, sekä olivat minuun sähköpostitse yhteydessä suunnitellessaan projektia. Minä puolestani luin Annin Swanin satuja itse sekä tutuistuin taitoihin lukemalla Sirpa Kivilaakson kirjan Lumometsän syli. http://www.sirpakivilaakso.fi/lumometsansyli.html


Lapsille luin sadun ennen opiskelijoiden projektia.
Projektissa tarvittavat kepit taikasauvojen valmistamista varten olimme keränneet metsäretkellä lokakuussa. Lapset tiesivät, että he tulevat tekemään kepeistä taikasauvoja. 

**********
Mielenkiintoista omalta kannaltani tässä satuprojektissa on myös se, että muistan pari vuotta sitten lukeneeni myös elämänkertateoksen Hellevi Arjava: Swanin tytöt (2007), mikä myös valottaa omaa näkemystäni kirjailijasta.



Metsässä oli Pirtti ja Lumikki sekä seitsemän kääpiötä

Leikitäänkö satuja? Mitä sadun metsässä tapahtuu?
Luimme kahdessa ryhmässä eri satuja. 

Toisessa ryhmässä luettiin satua nimeltä Pirtti, jossa metsän keskellä olevaan pirttiin muuttaa asumaan erilaisia metsän eläimiä. Lopulta pirtti on niin ahdas, että se hajoaa. Eläimet kuitenkin yhdessä korjaavat siitä entistä ehomman. Tätä satua leikittiin patjahuoneessa, jossa palapatjoista helposti rakentui pirtti. Toisena päivänä sama ryhmä leikki satua pöytäteatterinukeilla ja esitti sen muulle ryhmälle. Esitys tietysti kuvattiin ja jaettiin vanhemmille.

Toisena satuna oli Lumikki ja seitsemän kääpiötä. Tätä satua leikimme roolivaatteiden ja muun rekvisiitan avulla. Aikuinen toimi sadussa kertojana. Tämäkin satu esitettiin toisille ja kuvattiin.

Lopuksi keskustelimme lasten kanssa, miten sadusta tuli leikki, ja leikki on oikeastaan sama asia kuin näytelmä...."niin se vaikka pikku kakkosessa" - totesi joku lapsista. Niinhän se on!
Mutta entäs piirretyt ohjelmat?....ehkä sitäkin arvoitusta vielä yritämme selvittää animaation avulla jossain vaiheessa...

Lumikki kerää kukkia metsässä

Lokakuussa 2015

Retkeilyä ja leikkiä metsässä jatkoimme lokakuussakin. Keräilimme myös lehtiä, keppejä, ja oksia. Urheilukentän läheisyydessä oli tehty metsätöitä, joten sieltä löysimme kantojen kappaleita ja muuta mielenkiintoista. 
Tässä on meidän syysasetelma. Seinällä on prässätyistä puun lehdistä sommiteltuja ja piirrettyjä eläimiä ja mielikuvitushahmoja.

Metsämuseo Lusto 8.10.2015

Taas olimme lähdössä retkelle! Nyt menemmekin Punkaharjulle Metsämuseo Lustoon. "Hieno juttu!" -tuumasivat monet vanhemmat. "Sehän on kiva paikka lapsille!" - ja niin olikin!

Kuvasin retken iPadilla, kokosin kuvat iMoviella elokuvaksi, jonka äänitimme lasten kanssa. Lapset kertoivat vuorotellen kuvista muistellen samalla retken kokemuksia. Elokuvan katsoimme vielä yhdessä, sen linkin jaoin lasten vanhemmille.







Kirjastoretkellä 18.9.2015

Eräänä perjantaina olimme sopineet retken kaupungin kirjastoon. Meille oli siellä luvassa opastettu Kirjaleikki. 
Kirjaleikissä lapsia opastettiin kirjojen käsittelyssä. He saivat olla kirjajunan vaunuja, jotka pysähtyivät eri pysäkeille, eri kirjojen hyllyille. Oli kuvakirjat, laulukirjat, runokirjat, satukirjat, helppolukuiset kirjat ja sarjakuvat. Harjoittelimme vielä lainausautomaatin käyttöä sekä kirjojen palauttamista. 
Joillakin lapsilla oli omia kirjastokortteja mukana, joten he lainasivat kirjoja kotona luettaviksi. Toiset saivat valikoida kirjoja päiväkotiin. Minä etsin metsä-aiheisia kuva-, tieto- ja satukirjoja luontoteemaamme liittyen.

Anni Swanin satuja käsittelemme myöhemmin syksyllä Itä-Suomen yliopiston lastentarhanopettajakoulutuksen opiskelijoiden avustuksella..


Tärkeintä on leikki!

Metsässä oli lasten mielestä mukavaa tehdä pieniä 'tehtäviä' ja leikkiä sekä syödä eväitä.
Tietenkin kuvasimme iPadeilla mielenkiintoisia kohteita..

Puulajeja tunnistettiin vaikkapa juoksuleikin avulla...



Syyskuu sujahti

Syyskuu sujahti lasten kanssa sukkelaan. Metsässä kävimme viikoittain leikkimässä ja keräilemässä erilaista askartelumateriaalia.
Koivun lehtien värien muuttumista tutkimme myös KeepLoopilla.

sunnuntai 6. syyskuuta 2015

Vasemmalta oikealle

Piirsimme vahaliiduilla kaloja, ja laveeraten saimme ne uimaan sinisessä vedessä.
Siitä tuli vielä kala-aiheinen piirtämis-laveeraustyö. 
Laveeraten harjoittelimme suuntaa vasemmalta oikealle.


Lapset tutkivat järvikalojen kuvia kirjasta Koli, Lauri. Suomen kalat. 





Ahven paistetaan, sitten maistetaan!

3.9.2015 paistoimme onkiretkeltämme saadut ahvenet. Voita pannuun, ruisjauhoa ja suolaa
kalan pintaan - kohta tulikin tuoksua ihmettelemään muutama kaveri.


Pian istui 19 pikkuystävää penkeillä odottamassa, että saa maistaa paistettua ahventa.
Ruotiminen oli tarkka toimitus. 
- Ruodot on kalan luut, luuranko. 
Tiesi jotkut lapsista.
- Ruotoja ei voi syödä. Ne voi juuttua kurkkuun.


Sain kuin sainkin kaksi kalaa riittämään 19 lapselle maistiaisiksi. 
- Hyvää! 
- Mie tuon kalat, niin sie saat paistaa meille.   
- En oo ikinä ennen syönyt tätä.
Kommentoivat lapset.
Hyväähän se olikin - itse ongittua!

Miten kala kasvaa?

- Miten se kala kasvaa?
Tutkimme kirjaa Saura, Ari. 2009. Suomen kalat luonnossa. Siellä sanottiin, että kala kasvaa koko ikänsä. Kalan iän näkee suomuista. Kalat kasvat kesäkaudella, talvi on lepoaikaa.
Totesimme myös, että ahven on petokala, koska se syö toisia kaloja.

Tutkitaanpa sitten suomuja! KeepLoopilla vaan suomuja katsomaan.
- Hei, nehän on ihan kuin puun kannossa! 
Sanoi joku lapsista. 
Todellakin kalan kasvaminen näkyy suomussa vuosirenkaina.

Ahvenen kampasuomua KeepLoopin kuvassa.



keskiviikko 2. syyskuuta 2015

Rantaretki, kalaretki 2.9.2015

Kalajuttujen innostamina päätimme lähteä onkiretkelle läheiselle uimarannalle. Onkivavat laitettiin kuntoon päiväkodilla, ja sitten matkaan.
Kaksi onkea laitettiin järveen, ja kaksi lasta pääsi kerrallaan onkimaan. Toiset lapset leikkivät, heittivät pituusheittoa kivilla järveen ja keräsivät erilasia kiviä. Kaikki halukkaat saivat onkia vuorollaan.

Kalaonni suosikin meitä, saimme kaksi ahventa.


Päiväkodilla ahvenet perattiin erään sedän ohjeiden mukaan (ahvenen perkausvideo youtubesta).

Mitä ihmettä se ahven on syönyt? 
Mitä ahvenen sisällä on? 
Onko ahvenella hampaat? 
Kakkiiko ahven? 
Se haisee kalalta! 
On sillä terävät piikit!

 - siinä lasten kommentteja ja kysymyksiä ahvenen perkauksen ääreltä.

Ahvenet myös mitattiin viivottimella, samoin mitattiin niiden mahasta löytyneet pikkukalat.
20 cm pitkä ahven oli syönyt 4 cm pitkän kalan.
15 cm pitkä ahven oli syönyt 2 cm pitkän kalan.




A-kirjainta ja äännettä oli harjoiteltu muutama päivä aikaisemmin.


Huomenna ahvenet paistetaan, ja niitä vähän maistetaan.





A niin kuin ahven

Metsäretkellä lapset kertoivat kesän kalareissuistaan, niinpä päätimme päiväkodilla vähän tutkia kalastamista ja kaloja. Etsin youtubesta kalatusvideon, jota katselimme eräässä päiväpiirissä kuin parempaakin jännityselokuvaa. Sitten tutkimme kirjoista ja internetistä tietoja ahvenesta.
Piirsimme ahvenia mallin mukaan.

perjantai 28. elokuuta 2015

Retkelle, retkelle!


Reput selkään ja retkelle taas! Kävelimme läheisen purutadan maastoon, ilmettelimme matkalla etanoita ja kotiloita, ja lopulta etsimme sopivan eväshetkipaikan rantakalliolta.
Siinä juttelimme kesästä. Kalalla oli oltu kesällä. Ahvenia, haukia, särkiä..oli ongittu, uisteltu, virvelöity ja verkoilla tai katiskoillakin pyydetty. Mahtavia juttuja, upeita kokemuksia on lapsilla ollut kesällä 2015!

Vielä oli metsässä mustikoitakin maisteltavaksi. 
Kuvasimme ja luupittelimme taas tietenkin kaikenlaista mielenkiintoista.